Valjassepän blogi - osa 5

Valjassepällä on ollut niin kiireinen viikko, että ei ole ehtinyt/jaksanut blogiakaan kirjoittaa. Kauhea väsy nytkin, mutta huomenna on vielä enemmän tekemistä, joten lienee syytä päivättää tätä nyt.

Väärinhän mie olin niitä tavaroita laittanut sinne Dream PetStoreen ja sen johdosta niitä mun tuotteita ei voinut ostaa sieltä ollenkaan. Onneksi huomasin itse ja sain apua kauppiastuesta. Nyt on tuotteet lisätty oikein, ja nyt odotellaan ensimmäistä tilausta. En minä suurta ryntäystä odota tuotakaan kautta, mutta olisihan se nyt kiva, jos edes jotain menisi kaupaksi. Jos ei puoleen vuoteen mene mitään kaupaksi, niin sitten siellä mukana oleminen muuttuu maksulliseksi, ja siihen mulla ei nyt ole varaaa, eli toivotaan toivotaan nyt niitä tilauksia. Edes yhtä.

Yritysneuvojat on taas jaelleet ohjeitaan, ja olen taas päästäni pyörällä, kun he näkevät tämän yrityksen niin eri tavalla kuin minä itse. He haluaisivat kohti teollisempaa ja järjestelmällisempää tuotantoa; sarjatuotantoa, kun taas minä haluaisin pitää kiinni "aidosta" käsityöstä ja tehdä mieluiten aina erilaisia ja uniikkeja tuotteita ja nimenomaan mittatilauksena :/ Tänään nousi keskusteluun myös yritykseni nimi Sarania. Minulle ehdotettiin tuon nimen vaihtamista johonkin parempaan. Sellaiseen, joka kuvaisi yritykseni toimintaa. Hieman olen vielä vastahakoinen tälle ehdotukselle, mutta ymmärrän kyllä perustelut. Mutta mikä se parempi ja kuvaavampi nimi sitten olisi, Rääkkylän nahkapaja, Niinan valjasverstas vai mikä..? Saraniassa on mielestäni hyvää se, että se on helppo ulkomaalaistenkin sanoa eikä se varsinaisesti tarkoita yhtään mitään. Jos taas laittaisin jonkun englanninkielisen nimen, niin se on hankala Suomalaisten sanoa ja muistaa. Ja mikä sitten olisi sellainen nimi, mikä kuvaisi kaikkia seuraavia osa-alueita: koirien ja kissojen varusteet, hevosten varusteet, alpakoiden ja lehmien varusteet, satuloiden toppaus, nahkavarusteiden huolto ja korjaus ja sitten vielä ne ihmisten vyöt..? Ja pariaatteessa tämähän on yleistoimiala-yritys, jonka nimen alla saisi harjoittaa mitä tahansa Suomessa laillista liiketoimintaa... Siinäkin mielessä Sarania ei rajoita toimintoja pelkästään nahkatuotteisiin, jos vaikka joskus pääsisin tekemään hevostilojen lomituksia, ruokintasuunnitelmia tai jotakin ihan muuta joltakin ihan muulta alalta.

Tämän päivän suurin uutinen oli ehkäpä se, että keväällä Aalto-yliopiston taiteiden ja suunnittelun korkeakoulun opiskelijoille toteuttamani "miesvaljaat" olivat olleet mukana näytillä Pariisin muotiviikoilla :o Lisää tästä kuvien kera Saranian Facebook-sivulla ;)

Ihan oikeita töitäkin olen tietokonehommien ja paperinpyörittelyn ohella saanut tehtyä. Valmistunut on mm. koiran valjaat, kaulapanta, pari talutushihnaa, nahkavyö ja sokerina pohjalla tai ehkä pikemminkin karkkina kakun päällä alpakkapäitset ja -valjaat :) Tuli taas todettua, että kun väsyneenä tekee, niin vahinkoja sattuu. Ei mitään pahoja, mutta kun ei ajatus kulje kunnolla, niin täti toheltaa täällä välillä enemmän kuin laki sallii. Ohjelmassa ollut siis purkamista ja uudelleen ompelua ja nahkapalojen haaskausta, kun leikkelee piuhoja poikki ihan vääristä kohdista.

Viime viikonloppuna minulla oli myös kotona yksi valjasoppilas. Yritettiin silloin alkusyksystä järjestää Joensuuhun 1-päiväistä valjastyökurssia, mutta kiinnostuneita ei ollut tarpeeksi. Niinpä otin yhden halukkaan oppilaan tänne kotiverstaalle. Hienosti onnistui ensikertalaiselta muotoiltu ja strassein koristeltu otsapanta sekä alaturparemmi. Lisääkin valjaskurssia minulta kyseltiin, joten päätin tehdä siitä oman esitteen. Tänne ei ilmeisesti voi laittaa kokonaista word-tiedostoa, mutta jos jotakuta tuo esite kiinnostaa, niin sen voi tilata minulta sähköpostitse osoitteesta info@sarania.net

Viikon haastavin työtehtävä oli ehdottomasti yksi satula. Toppasin sen ensimmäisen kerran jo kesällä. Jäi jo silloin sellainen tunne, että tämä varmaan menee uusiksi. Niinhän se sitten meni. Satulan omistaja toi satulan minulle kotiin ja laitoin sen uusiksi täällä. Sitten vielä menin tallille ja satula sovitettiin ja koeratsastettiin. Satula ohjasi ratsastajaa hieman etukenoon, joten vielä tehtiin muutoksia toppauksiin: enemmän villaa eteen ja hieman vähemmän taakse. Lopuksi omistaja koeratsasti satulan taas, ja tällä kertaa se todettiin paremmin sopivaksi myös selästä käsin, joten se jätettiin nyt sellaiseksi. Pyysin vielä omistajaa tarkkailemaan, jääkö satulaan tasaiset hikijäljet ja sain raportin ensimmäisen pidemmän maastolenkin jälkeen, että tasaiset jäljet oli satulaan jäänyt :)

Johan tässä tekstiä tulikin. Vieläkin olisi läpi käymättä Ypäjän lähijaksolla kuvattu videomateriaali erilaisten apuohjien käytöstä. Mutta vieläkään en taida käydä niiden kimppuun. Huomenna on vuorossa edustustehtäviä maaseutunuorten ja MTK:n nimissä ja sen jälkeen vielä Iltalento Kiteelle -tapahtumassa oman firman edustajana. Telttapaikka löytyy Kiteen torin laidalta huomenna perjantaina klo 16-21. Tervetuloa moikkaamaan kaikki kynnelle kykenevät! :)